Mitä palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano tuo tullessaan?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano Suomessa on toteutumassa pääosin tasa-arvolakiin ehdotetuin muutoksin. Luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 16.5.2025 ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 18.5.2026. 

Direktiivin tavoitteisiin kuuluu samapalkkaisuuden toteutuminen koko unionin alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että eri palkkaukselle tulee olla läpinäkyvät ja sukupuolineutraalit objektiiviset perusteet.

Suomessa direktiivi oli hallitusohjelmakirjauksien pohjalta tarkoitus panna täytäntöön minimitasoisena. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä edustettuina olleet tahot jäivät kuitenkin erimielisiksi muun muassa juuri siitä, ylittääkö hallituksen esitysluonnos hallituksen tarkoittaman minimitason.

Jatkovalmistelu tulee olemaan mielenkiintoista, ja aikaa lakien voimaan saattamiselle jää melko vähän, sillä direktiivi tulisi implementoida 7.6.2026 mennessä.

Mikä muuttuu?

Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus vahvistaa erityisesti palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. Palkkauksen läpinäkyvyyttä pyritään lisäämään muun muassa työntekijöiden tiedonsaannin parantamisella sekä työnantajien raportointivelvollisuuksilla.

Tasa-arvolakiin on ehdotettu lisättäväksi vaatimus siitä, että työnantajan tulee pystyä palkkarakenteillaan arvioimaan, ovatko työntekijät vertailukelpoisessa tilanteessa työn arvon osalta sekä varmistamaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Arvioidessaan työn arvoa työnantajan tulisi käyttää kriteereitä, joihin kuuluisivat ainakin pätevyys, kuormitus, vastuun määrä ja työolot muiden merkityksellisten tekijöiden lisäksi kyseisessä työssä.

Työntekijällä olisi myös jatkossa oikeus pyynnöstä saada tieto niiden työntekijäryhmien keskipalkkatasoista, jotka tekevät hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä. Työnantajan ei siis olisi tarve jatkossakaan ilmaista yksittäisen työntekijän palkkatietoja.

Työnantajalle asetettaisiin velvollisuus läpinäkyvän palkkaneuvottelun varmistamiseen antamalla työnhakijalle tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä sekä tarvittaessa työnantajan soveltaman työehtosopimuksen tehtävää koskevat määräykset riittävän ajoissa. Edelleenkään ei siis vaikuta siltä, että palkka olisi pakollista ilmoittaa jo työpaikkailmoituksessa, toisin kuin julkisuudessa on monesti esitetty.

Erityisesti suuremmat työnantajat olisivat tiettyjen lisävelvollisuuksien alaisia:

·     Vähintään 100 työntekijän työnantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa sukupuolten palkkaeroja koskevat tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä.

o  Perusteettomat palkkaerot olisi korjattava kohtuullisen ajan (viimeistään 6 kuukauden kuluessa) yhteistyössä henkilöstön edustajien ja tarvittaessa tasa-arvovaltuutetun kanssa.

o  Työnantajan, jolla on vähintään 250 työntekijää, olisi annettava erillisilmoituksella tulorekisterille tiedot sukupuolten välisestä palkkaerosta työntekijöiden välillä työntekijäryhmittäin joka vuosi, ja työnantajan, jolla on 100–249 työntekijää, joka kolmas vuosi.

·     Lisäksi vähintään 100 työntekijää työllistävien työnantajien olisi nykyisen tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen lisäksi tehtävä yhteinen palkka-arviointi, tiettyjen edellytysten täyttyessä, yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

o  Arviointiin perustuvien toimenpiteiden toteuttamiseen olisi sisällyttävä analyysi nykyisistä sukupuolineutraaleista työn arviointi- ja luokittelujärjestelmistä tai tällaisten järjestelmien käyttöönotosta.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työnantajalle ehdotetaan uudenlaisia sanktioita, jos määräyksiä ei noudateta. Työnantajalle voitaisiin jatkossa määrätä uhkasakko, jos se ei noudata tiettyjä palkka-avoimuusdirektiivin mukaisia velvoitteita. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu voisi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, mikäli tämä ei toimita yhteistä palkka-arviointia tai jos arviointi ei olennaisilta osin täytä lain vaatimuksia.

Lopullinen hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Esitysluonnos on aiheuttanut jo laajalti keskustelua, joten nähtäväksi jää, miten direktiivin täytäntöönpano tulee lopulta toteutumaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto jätti esitysluonnokseen eriävän mielipiteensä yhdessä muiden työnantajia edustavien järjestöjen kanssa. Mielipiteen mukaan esitys vaarantaa työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät sekä ylittää linjauksen direktiivin täytäntöönpanosta minimitasolla Suomessa. Jatkovalmisteluiden kannalta mielipiteessä onkin esitetty huomion kiinnittämistä direktiivin korostamaan työehtosopimusosapuolten autonomiaan sekä siihen, että kansallisiin palkkojen määrittämisjärjestelmiin ei vaikuteta direktiivillä.